Yleisimmät kattotyypit

Tasakatto

Loivina kattoina voidaan pitää kattoja, joiden kaltevuus on vähemmän kuin 1:10. Loivien kattojen minimikaltevuus on kuitenkin 1:80 ja näitä kattoja kutsutaan usein tasakatoiksi. Muista kattotyypeistä poiketen tasakatolle satanut vesi poistuu katolla olevien kaivojen ja ulkoseinien päällä sijaitsevien vesikourujen kautta sadevesiviemäriin. Tasakattoratkaisuja käytetään paljon teollisuus-, liike- ja julkisrakennuksissa, joissa yläpohjat ovat pääsääntöisesti betonielementtirakenteisia. 

Pulpettikatto

Pulpettikatoksi kutsutaan kattoa, jossa on vain yksi lape. Tuuletus kyseisessa kattotyypissä järjestetään yleensä siten, että ilma saapuu alaräystäältä ja poistuu yläräystäällä. Vino sisäkatto luo rakennukseen lisäkorkeutta ja voi saada lisättyä esimerkiksi oleskelutilojen viihtyvyyttä.

Mansardikatto

Mansardikatossa on neljä lapetta, joista katto luo rakennukseen ainakin yhden yhden ns. lisäkerroksen ilman ulkoseinien muurausta. Kyseistä kattotyyppiä käytetään nykyisin lähinnä puolitoista- ja kaksikerroksisissa omakotitaloissa. Mansardikatolla saadaan lisättyä asuintilaa vaikuttamatta kuitenkaan varsinaisesti rakennuksen korkeuteen.

Harjakatto

Harjakatto on yleinen mm. omakotitaloissa. Harjakatossa on kaksi, yleensä tasapitkää lapeeta. Harjakatto on käytännöllinen ratkaisu Suomen varsin sateisessa ja kylmässä ilmastossa sillä kyseisessä kattotyypissä vesi ei jää pitkäksi aikaa rakenteisiin, vaan se pääsee laskemaan pois rakenteista nopeasti sadevesikourun sekä vesirännin kautta. Kattomateriaaliksi harjakattoon voi valita lähes minkä tahansa materiaalin. 

Aumakatto

Aumakatto on kattotyyppi, jossa on neljä lapetta. Aumakaton rakenteen vuoksi esimerkiksi tuuletuksen toteuttaminen on hiukan hankalampaa. Haastavamman rakennustekniikan vuoksi aumakatto valitaankin kattotyypiksi yleensä puhtaasti ulkonäöllisistä syistä. Monesti arkkitehdit valitsevat aumakaton etenkin yksikerroksisiin tiilitaloihin, joissa aumakatto korostaa hyvin talon mallia ja linjakkuutta.